LUNTAA!

Jee jee jee jee! Ensilumi on satanut maahan. :) Tänään mä pääsin hyppäämään lumessa. Epsi ei jaksanu kovan ratsastustunnin jälkeen kyllä hypätä isoja esteitä, joten hypättiin pientä jumppasarjaa. Camillakin oli mukana. Se hyppäs kyl tällä kertaa Huurteella, ja niillä meni hienosti. Mua vähän harmitti, kun Camilla teki niin hienon letin Huurteelle, ja siksi mä vähän pukkasin ja riehuin. Me kaaduttiin melkeen Epsin kanssa. Epsi ois voinu lentää ihan hyvin pyllylleen. Tosi ilkeetä semmonen, että hyppää vaan matalia esteitä. ;(

Mä keksin uuden leikin millä voi heittää Epsin selästään! :))
Epsi ei kyllä siitä leikistä näköjään hirveesti välittäny.

No kuitenkin, Leikki menee näin:

1. Esitä olevasi hyvin muodossa ja kaikkia apuja totteleva poni kautta hevonen.
2. Pysähdy täysin. Älä liiku, vaikka ratsastaja paukuttaisi sua ihan täysillä
3. Koske turvallasi lumeen ja pukittele ja heittele päätäs ihan täysillä, lähde kiitolaukkaan.
4. Kun ratsastaja on lentänyt selästä, lähde kiitolaukkaan, älä anna ratsastajan ottaa sua kiinni.

Sitten tapahtui kummia. Epsin iskä oli tekemässä pihalla pihatöitä. Sitten alko kauhee lumisota ja muhun osus kaks palloo! Se sattu tosi paljon, eikä se todellakaan ollu hauskaa. No, Epsi sai kokea koston nahoissaan, sillä aloin lekkiä taas sen kanssa. Sitten Epsille tuli hengenahdistus. Me jouduttiin lopettaa ja mä pääsin tarhaan. HERE I GO SNOW!!! Piehtaroin itteni ihan lumiseks ja nytte mul on ihan sika kylmä tääl tarhas. No, oottelen vaan sitte et Epsi hakee mut sisälle...


Terveisin: Kiki

Se päivä jolloin mä en jaksanut hypätä :(

Eilen, oli kaunis päivä, ja Camilla, Epsin kaveri tuli Hyppimään esteitä kanssamme. Ja mun tyttäreni tuli siinä samassa, Camillan kanssa. Ohhoh, vielä vuosi sitten se oli sellanen taapero, ei oikeen osannu tehä mitään. Mut nyt Camilla on kouluttanu siitä niin hyvän hyppääjän, että se hyppää jo 90cm! Huhhuh. Ite en vois kuvitellakkaan hyppääväni sellasia lukemia. Kunto ei vaan riitä, ja mulla on muutenkin niin herkät jalat, että ne kipeytyy, jos hyppään vähänkin kauemmin kun kaksi tuntia. Mutta, Se mun varsa, mitä me kutsutaan Indiksi, mut sen oikee nimi on Indiana Girl. Eilen siis, ennen Camillan ja Indin tuloa, me mentiin Epsin kanssa vaikeeta koulua. Yöks! Miten mä vihaankaan koulua! Se on niin tylsää ja vaikeeta. Meinasin reväyttää jalkani kun jouduin vetämään vuorotellen Passagea, Piaffea ja Espanialaista käyntiä. Mutta, yksi hyvä puoli siinä tunnissa oli, sillä mä sain pukitella, ihan luvalla, melkeen muodossa, mut harmi vaan, että se pukittelukin oli suoritettava kouluratsastuksessa, sen liikkeen nimi oli vissiin Capriole, tai jotain sinne päin. Ei se oikeen multa kyllä luonnistunu, mut mikäs siinä. Epsin kehut sain ainakin! :)

Sitten menin tarhaan vähäksi aikaa. Ilman riimua. Voitte kuvitella kuinka hauskaa mulla oli kerrankin riehua luvalla, ilman mitään riimua, suitsia tai päitsiä. Pukittelin, piehtaroin, pukittelin, piehtaroin. Lämmittelin karvaa syysauringossa, ja kattelin kun linnut lähti etelään ja maa suli yöpakkasen jäljiltä. Talitintit varmaan luuli, että oli tullu jo talvi, koska ne kokoajan visersi ja parveili siinä meijän tallin lintulaudalla. Ei siellä mitään siemeniä ollu, mut ne kuitenkin siellä jotain nokki. Sitten Epsi toi mun kaurat ja heinät tarhaan ja se oli virhe, Sillä talitintit ryntäs tienkin sinne mun kaurojen luokse, Ja mä jouduin potkimaan ja hätistelemään niitä. Ne saakutin linnut! Äh. No, mitä tässä enää valittelemaan. Mennyt on mennyttä. Kun olin syönyt, sain levätä vielä hetken tarhassa ja sitten mut passitettiin taas hyppäämään. No, se olikin sitten kivaa, sain oikeenpaljon kehuja Epsiltä ja kaikkea.

Tänään, kun heräsin, luulin, että Epsi olisi jo hääräämässä tallissa. Mutta hän oli jo antanut meille aamuruuat kaikessa hiljaisuudessa ja hipsinyt sitten takaisin nukkumaan. 11 aikoihin Epsi sitten vihdoin jaksoi kömpiä talliin. Hän varusti minut, ennen sitä teki pikaharjauksen kaikille asukkaille ja siivosi tallin. Sitten hän kasasi pienen esteen ja aloimme hypätä. Minulta ei kuitenkaan luonnistunut. Jotenkin oli tönkkö olo. En vain jaksanut hypätä. Niinpä Epsi huomasi sen ja vei minut takaisin talliin. Harjasi, mutta sanoi, että jatketaan illemmalla, siksi hän ei kai laittanut minua tarhaan. No, ei se nyt sitten haittaa nyt seison tässä karsinassa, kuuntelen Berryn ja Shashan kikatusta. Nuto puhuu välillä jotain Berryn ja Shashan jutteluun ja Huurre vinkkaa minulle silmää, niinkuin Arskakin. ÄRSYTTÄÄ, että Epsin oli pakko laittaa just minut kahden oriin väliin. Arska on kyllä aika söpö, ja Huurre, lyhyine kauloineen. Mutta, nyt ootan vain iltaa kuumeisesti, koska haluan hypätä, ja nyt ei ole enää niin tönkkö olokaan!


Terveisin: Kiki :)